torstai 16. huhtikuuta 2015

Tiida 2 vuotta!

Tiida täyttää tänään jo 2 vuotta! Tämä päivä koostuu lenkkeilystä, kaverikoirien treffaamisesta, herkuista, rapsutuksista ja tottis-treeneistä. Paljon paljon onnea mun rakkaalle pikkupuikolle! <3





keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Vastauksemme, osa 2

Saimme toistamiseen haasteen 11 kysymyksestä, tällä kertaa Miralta. Kysymykset olivat niin hyvät että päätin vastata tähänkin, en kuitenkaan haasta enää enempää blogeja mukaan.

1. Missä asioissa toivoisit kehittyväsi koiranomistajana?
     Olen valitettavasti välillä turhan herkkä purkamaan omien ongelmieni aiheuttamaa mielipahaa koiriini. Tämä näkyy 
     esimerkiksi lenkeillä, äksyilen normaalia herkemmin pienistähihnan kiristymisistä tai väärällä puolella kävelystä. Tällöin en muista
     pitää ääntäni normaalina vaan ärsytykseni paistaa läpi...

2. Onko koirasi karannut koskaan?
     Ei varsinaisesti karannut. Tiida on lähtenyt lenkeillä pupujen ja peurojen perään mutta tulee aina hetken kuluttua takaisin.

3. Rotusi hyvät & huonot puolet?
     Tähän vastasinkin jo aijemmin. Hyvät puolet kaunis ulkonäkö, rauhallisuus, sopeutumis- ja muuntautumiskyky.
     Huonoja puolia ylisuuri turkki joillain yksilöillä, huonojen hermojen yleisyys ja alaleukojen heikkous (purentaviat).

4. Tarina koirasi nimen takana?
     Sessan nimen löysin selaamalla netistä koirien nimiä, listasin lempparini ja maistelin niitä mielessäni. Sessa sopi parhaiten suuhuni
     ja pentu näytti Sessalta. Tiidan nimen keksin erään lapinkoira -kasvattajan sivuilta. Tykästyin nimeen heti. Tiidan virallinen nimi
     on Tihkusade, kasvattajat kutsuivat pentua Tiudeksi. Aluksi ajattelin pitää Tiuden mutta nimi ei oikein taipunut suuhuni, niimpä
     väänsin Tiudesta Tiidan.

5. Onko koirasi "jalostuskelpoinen"?
     Kumpikaan ei mielestäni ole. Sessa hermojensa, arkuutensa ja luisun lantionsa puolesta. Tiidalla olisi luonteensa puolesta paljon
     annettavaa rodulle mutta neidin koko pentue on hampaiden osalta surkea, myös silmissä on haluttua enemmän vikoja vaikka Tiida
     onkin säästynyt Crd:tä suuremmilta vaivoilta.

6. Saitko itse valita pennun pentueesta? Millä perusteilla valitsit?
     Tähänkin vastasin jo edellisessä. Sessan sain, valitsin värin perusteella kuvista pentuni todella nuorena. Tiida oli pentueesta
     viimeinen, joten sitä en enää valinnut.

7. Mikä on maksimi koiramäärä itsellesi omistaa?
     Tällä hetkellä kolme. Kaksi harrastuksiin, yksi hömpöttely-/kotikoira. Joskus hamassa tulevaisuudessa neljä tuntuu maksimilta
     mutta siihen vaaditaan jo omakotitalo ja kolmen muun tulisi olla senioreja.

8. Mitä mieltä olet koiranäyttelyistä?
     Tykkään käydä katsomassa menoa ja meininkiä, tutkia kojuja ja ihastella koiria. Kuitenkin tarkemmin ajateltua en pidä
     näyttelyiden ideasta. Koira palkitaan handlerin, kasvattajan tai usein manipuloidun ulkonäön perusteella. Lisäksi tuomarit
     palkitsevat liioiteltuja ja sairaita yksilöitä. Koira esineellistetään ja vaalitaan ulkonäköä yli luonteen. Pinnallista touhua.

9. Mitä koirasi syövät?
     Aamuisin n.1,5dl Acanan nappulaa, iltaisin vaihtelevasti eri eläinten lihoja n.250g/koira.

10. Suosikkiväritys koirasi rodussa?
        Tähänkin jo vastattu, blue merle.

11. Mitä harrastatte?
       Sessan kanssa hömpötellään agilitya ja temppuja. Tiidan kanssa treenataan agia, tottista, pelastushakua ja kesästä alkaen
       vesipelastusta.

torstai 9. huhtikuuta 2015

Agiepikset ATT

Pitkästä aikaa käytiin epistelemässä Tiidan kanssa, tällä kertaa oman seuran epiksissä. Möllirata oli hyppäri eikä sisältänyt edes pituutta tai okseria ja oli muutenkin helpohko. Otin radan kahteen kertaan.

Tiida teki molemmat startit kivalla draivilla ja haki esteet hyvin. Mutkia olis saanut paremmalla ohjaamisella tiukemmiksi (näitä yritin kiristää tokalla startilla). Suorituksemme ei suinkaan ollut huono vaikka vielä on paljon opittavaa. Molemmilla kerroilla tehtiin puhdas rata hyvällä ajalla. Aikaa tosiaan saadaan varmasti kirittyä pienellä hiomisella. Kaikenkaikkiaan mulle jäi todella mahtava fiilis!



Voittaja-fiilistä nostatti tulosten julkaisu. Kukas se siellä ykkösenä olikaan, meidän pikku Tintti! Mahtavaa! Hymyssäsuin kävelin ykkösen paikalle ja poseerasin innosta hihkuen kameralle. 
Palkinnoksi saatiin hyvän mielen lisäksi kaksi pussia koirannamuja ja yksi purkillinen purkkiruokaa. Koirat tietysti saivat iltapalaksi maistiasia molemmista ja hyvin näytti kelpaavan!



Upeiden suoritusten lisäksi tuo pikkupuikko oli mitä mainioin vuoronsa odottaja. Se malttoi odotella nätisti ilman suuria mölinöitä, kerran innostui kunnolla vieressä leikkivästä koirasta ja haukkui turhautumistaan mutta uskoi kieltoa ja rauhottui. Ja tietysti rahnutettuani neidin "laulunappulaa" (=alaselän/pyllyn päällä oleva alue) sain likan innostumaan ja päästämään ilmoille nätin serenadin. Muutoin odotus sujui oikein leppoisissa tunnelmissa.

Kiitos vielä kuvista, videoista ja seurasta ihanalle Anniinalle! Kiitos kun jaksoit tulla seuraksemme!

Vastauksemme

Saimme ensimmäisen blogihaasteemme Nenäkäs.net:iltä. Ensin vastaan heiltä saatuihin 11 kysymykseen, sen jälkeen keksin 11 uutta ja haastan lisää blogeja mukaan. Eli vastauksiini:


1. Minkä harrastamasi lajin nostaisit tällä hetkellä ykköseksi ja miksi?
    Agilityn, se on vienyt minut mennessään. Olen kilpailuhenkinen, tykkään oppia uutta ja kehittyä sekä pidän nopeatempoisuudesta, radalla tapahtuu koko ajan. Agilityssa on niin paljon opittavaa ja kehittymisen varaa, ja se on minusta kiehtovaa.

2. Onko sinulla jokin koirarotu, josta olet haaveillut mutta tiedät ettet sellaista pysty (vielä) ottamaan?
    Saluki ja varsinkin pidempikarvainen versio. Niiden ulkonäkö on jotain sanoinkuvaamattoman upeaa, siinä yhdistyy sirous, koko, vauhti, villieläin, virtaviivaisuus ja upea turkki. Salukin ulkonäkö on taianomainen. Kuitenkin luonne ja rodun vaatimukset eivät kohtaa minun ajatukseni kanssa enkä suoraan sanottuna usko että salukia koskaan otan.

3. Entä onko sinulla jokin laji, jota haluaisit kokeilla mutta et ole saanut mahdollisuutta? (agility, PEKO, toko jne)
    Vinttareiden juoksukisat on jollain tapaa mielenkiintoisia mutta tuskimpa koskaan omistan koiraa, jonka kanssa tätä voisi testata. Eikä se nyt niin suuresti mieltäni kutkuta.

4. Saitko valita omasi pentueesta? Jos sait, mikä oli se ratkaiseva tekijä päätöksessäsi?
    Sessan pentueesta sain. Pennut asuivat kaukana ja olin nuori ja tyhmä ja päätöksen tein puhtaasti ulkonäön perusteella. En tosin ole katunut valintaani myöhemmin.
    Tiida oli pentueestaan viimeinen jäljellä oleva, joten sitä en valinnut. Värityksen perusteella Tiidakin tosin pentueesta silmääni miellyttävin. Onneksi en valinnut vaan sain tämän neidin sillä sen luonne on mulle just passeli.

5. Pidättekö yhteyttä koirasi kasvattajan kanssa?
    Kaikkien kasvattajien kanssa ollaan Facebook-kavereita. Toisia nähdään tilaisuuden tullen muutamia kertoja vuodessa ja viestitellään usein. Toisen kanssa emme välimatkan takia ole tavanneet enää mutta juttelemme netissä silloin tällöin.

6. Voisitko ottaa roturisteytyspennun?
    Voisin mutten usko ainakaan lähitulevaisuudessa ottavani. Minua kiinnostaa niin monet rodut etten usko risteytyksen ottamisen olevan tarpeellista. Minulle on jo sopivia rotuja useampikin olemassa.

7. Mikä on rotusi kaunein väri?
    Blue merle, ehdottomasti.

8. Tämän hetkinen lempiblogisi?
    Äh, tää on vaikea.... tällä hetkellä minulla ei ehkä ole lempiblogia.. Monissa blogeissa on omat hyvät puolensa ja mielelläni luen näitä, mutta en ole innostunut yhdestä yli muiden.

9. Rotusi parhaat ja huonoimmat puolet? (tai koirasi)
    Collien parhaat puolet on kaunis ulkonäkö, hyvä sopeutumis- ja muuntautumiskyky sekä ehdottomasti rauhallisuus. Hyvästä yksilöstä saa vaikka ja mitä irti harrastuksissa mutta samalla se on helppo ja vaatimaton koira kotioloissa.
    Huonoina puolina turhan yleiset hammasvaivat (alaleuan riittämättömyys), arkuus ja heikkohermoisuus. Myöskään rodun jalostamisesta jatkuvasti muhkeampiturkkiseksi en tykkää.

10. Paras koiriin liittyvä muistosi?
      Omien koirien kanssa ihanin muisto on viime kesältä. Olin uittamassa koiria ja pulahdin itsekin veteen. Lähdin uimaan vastarannalle ja molemmat likkani uivat vierelläni ees ja taas. Se oli todella hieno hetki.

11. Jos koirallasi olisi tunnusbiisi, mikä se olisi?
      Tä on taas vaikea..... Sessa on iloinen mutta samalla anteeksipyytävä ja surusilmäinen.. Näin nopeasti ajateltuna tämän tunnelma voisi olla sille sopiva.
Tiida on pieni ja pippurinen puoliaan pitävä hupsulainen. Sille voisi sopia tämä.


vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:


1. Miten päädyit rotua valitessasi juuri tähän rotuun?
2. Jos sinun olisi aivan pakko vaihtaa rotua, mihin päätyisit?
3. Mikä on maximimäärä koiria yhdellä ihmisellä? Perustele.
4. Mikä on koirasi ällöttävin/omituisin tapa?
5. Jos koirasi olisi ihminen, millainen hän olisi? (seurapiirikuningatar, siisteysintoilija, pelle etc.)
6. Mikä on hauskin ja/tai hyödyllisin temppu, minkä koirasi osaa?
7. Voisitko ottaa rescue-koiran? Perustele.
8. Koirasi heikoin luonteenpiirre? Entä vahvin?
9. Paras muisto koirasi kanssa? (Mielestäni ihana kysymys, siksi laitan tämän eteenpäin.)
10. Millä yhdellä sanalla kuvailisit koiraasi?
11. Laita loppuun koirailuun liittyvä kuva, joka saa sinut hyvälle mielelle.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Kasvattajia treffaamassa

Harrastukset on tällä viikolla jääneet todellä vähille. Osa on pääsiäistauolla ja toisten treenien aikaan me ollaan oltu pääsiäisen vietossa. Treenien määrä jäi surkeaan kahteen, alkuviikosta agia ja kasvattajilla rally-tokoa. Toisaalta lepo silloin tällöin ei tee huonoa koiralle, emäntä onkin sitten asia erikseen..

Perjantaina siis pakkasin koirat kurapukuineen autoon ja lähdin ajamaan kohti Helsinkiä. Paikalla meitä oli yhteensä neljä omistajaa koirinemme. Lätisimme aikamme ja annoimme koirien tehdä tuttavuutta kunnes lähdimme ulos ottamaan pääsiäiskuvia. Paula oli askarrellut koirille kertakäyttölautasista pupun korvat rekvisiitaksi. Kuvista tuli todellakin hyvänmielen kuvat, näitä katsoessa ei voi olla hymyilemättä.

Pääsiäispuput toivottaa myöhästyneet mutta hyvät pääsiäiset!
Kuvailun jälkeen lähdimme eräälle kentälle juoksuttamaan koiria ja treenaamaan rallya. Anne videoi jokaisen suoritusta, Paula otti kuvia.
 Sessan kanssa seuraaminen on vielä todella surkeaa, se tulee nätisti imuttamalla mutta auta armias, jos nostan kättäni ylemmäs tai jätän namit taskuun niin neiti valuu kauemmas taakse ja vasemmalle. En ole tosin taaskaan jaksanut treenata Sessan seuruuta, mutta ehkä pitäis taas alottaa treenaamaan. Lisäksi neiti vaatii hirmuisesti kehuja ja kannustusta epävarmuutensa vuoksi, mutta mielestäni me ollaan edistytty ja saatu treenaamiseen rutkasti lisää iloa. Sessan video.



Tiidan teki tuttuun tapaan kivalla mielellä ja videosta selvästi näkee, että koira tykkää puuhailla yhdessä. Tiidalla on niin paljon intoa ja kentän laidalla odottamisen takia vähän hermoja, joten sen kanssa täytyy muistaa ottaa pari perusasentoa ja paikkaa ennen varsinaista rataa. Jos en rauhoita treenin alkua, Tiida käy kierroksilla ja haukkuen komentaa minua eikä keskity ohjeisiin. Myös itse hyödyn tästä alun rauhoittamisesta, siten saan omat hermonikin kasaan ja koiran perseilyt suljettua mieleni ulkopuolelle. Kaikenkaikkiaan kuitenkin kiva ja täpäkkä rata, vaikka seuruu ei ollutkaan parasta seuruutamme. Tiidan video.


Tein radan molempien kanssa kahdesti. Minulle sekä koiralle jäi hyvä mieli treeneistä vaikka kaikki ei sujunut kuin Strömsössä. Sessan vahvuuksia on suora eteentulo. Tiidan vahvuuksia maahanmeno, todella kivasti likka sinne tiputtautuikin. Saas nähdä, milloin seuraavaksi treenataan rallya, mutta ihan kiva hömpöttelylahijan tuo on.

Rallyn jälkeen siirryimme sisätiloihin nauttimaan Annen tekemistä täytetyistä paprikoista ja ihanasta valkosuklaa-vadelma-mustikka -juustokakusta. Nam! Onni on mahtavat kasvattajat, jotka kuuntelevat hyvät ja huonot uutiset, auttavat parhaansa mukaan ja kirsikkana kakun päälle järkkäävät vielä tapaamisia ja kestitsevät kasvattien omistajien masut halkeamispisteeseen asti. Kiitos teille Anne ja Paula!