tiistai 15. elokuuta 2017

Rauman Agipitsi 22.7.

Kesä on kohta jo loppusuoralla ja tuntuu, kuin ei oltais tehty juuri mitään! Olin ajatellut kesän menevän koiraharrastusten parissa mutta mitä vielä, työt ovat vieneet paljon aikaa ja vähät vapaat on menneet muissa hommissa. Agipitsiin sentään sain Tiidan vietyä vapaaviikonlopun kunniaksi. Suunnittelin samaan reissuun Porin Yyterin koirarannan ja mökkiviikonlopun. Kun aikaa ei ole niin on se käytettävä erittäin tarkkaan hyödyksi.

Vuokrasimme siis Porin Reposaaresta mökin yhdeksi yöksi. Lähdimme perjantaina suoraan töideni jälkeen ajelemaan miehen ja koirien kanssa kohti Poria. Viime vuonna kävin ensimmäistä kertaa Yyterin koirarannalla ja rakastuin välittömästi, pakko sinne oli päästä tänäkin vuonna. Ajelimme alkuun mökille ja purimme tavarat. Pakattiin samantien koirat takaisin autoon ja hurautettiin rannalle. Vitsit sitä näkyä, kun mahdottoman upea ja pitkä hiekkaranta vuoden jälkeen taas avautui eteeni! Onneksemme ranta oli typötyhjä, joten saimme nauttia rauhallisesta tunnista keskenämme. Koirat nauttivat hiekasta sekä merestä. Minä ja mieheni kahlasimme takit päällä meressä. Säät eivät tosiaan suosineet ja keli oli varsin viileä, silti rannalle oli päästävä. Reilu tunnin vietimme nauttien rannasta. Vasta lähtiessämme rannalle alkoi saapumaan lisää ihmisiä koirineen, yksi collie pentukin mahtui mukaan. 
Rannalta suuntasimme takaisin leirintäalueelle ja laitoimme nuotion pystyyn grillipihvejämme varten. Koirat saivat makoilla grillikatoksen takana savulta suojassa, rauhallisesti he siinä makoilivatkin kaiken antaneena. Koirat saivat pienet makkaranpalat "miniloman" kunniaksi.
Yö sujui mökissä varsin rauhallisissa merkeissä, ihanasti rauhottuivat koirat lattiatasolle meidän nukkuessa yläpedeissä. Hiekkaa varisi tuhottomasti lattialle kuivausyrityksistä huolimatta, onneksi mökistä löytyi harja ja kihveli!

Aamulla aikaisin pakkasimme auton ja suuntasimme kohti Rauman Agipitsiä. Olimme paikalla hyvissä ajoin ja ehdimme rauhassa miettiä mihin kasaamme leirimme sekä ulkoiluttaa koirat ennen kisoja. Ikäväkseni huomasin kehittäväni taas aika suurta kisajännitystä, mikä pahimmillaan aiheutti jopa käsien tärinää sekä pahoinvointia. Ensimmäisen radan jälkeen jännitys hieman laantui.
Kisat menivät ihan kivasti, en niistä enää yksityiskohtia muista. Kontaktit taisi olla taas aika rumat, muuten ihan kivaa menoa. Vauhtia tarvitaan lisää ja mietinkin saisiko Tiidalle vielä opetettua juoksukontaktit. Pitemmittä puheitta videot radoista kehiin:

Tältä radalta rv 5 kepeiltä, 8.sija.


Jälleen kepeiltä virheet, rv 10, 6.sija.

Ilmotin Tiidan myös tokokokeeseen pitkän harkinnan jälkeen, mutta neiti aloitti ikäväkseni juoksunsa juuri reilu viikkoa ennen kisoja... Myös Neri on juoksuissa yhtä aikaan, nämä ovatkin Nerin ensimmäiset. Kovasti jo odotellaan juoksujen ohittumista ja kisaamisen jatkumista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti