Aikaisempina vuosina en ole asettanut meille kummempia tavoitteita, mutta tänä vuonna mieleeni on tullut muutamia suunnitelmia.
Yleisesti:
-Terveenä pysyminen.
Paljon on saanut kuulla koirista, jotka ovat sairastuneet mitä ihmeellisimpiin ja kurjiin tauteihin. Paljon tietämättömyyttä ja kärsimystä. Meidän kohdalle ei tänä vuonna sattunut silmätulehdusta (ja yhtä koiran puremaa nirhaisua) kummempaa ja toivon todellakin, että sama linja jatkuu ensi vuonna molempien likkojen kanssa, toki vielä ilman silmätulehduksia. Koitetaan pitää hampaat ja tassut ehjinä ja turkit hyvässä kunnossa.
Sessan tavoitteet:
-Seuraaminen tiiviimmäksi.
Sessan seuraamista ei olla kunnolla harjoiteltu oikeastaan koskaan. Sessa seuraa aika kaukana minusta ja vinossa, katsekontakti sentään on hyvä. Molempia koiria yhtä aikaa seuruuttaessa on ihan kätevää, että toinen seuraa kauempana. Ongelmakohdaksi on tullut palkkaamisen jälkeinen "valuminen". Sessa jättäytyy jälkeen ja mutustaa hitaasti nauttien namiaan. Täytyy treenata seuraamista siten, että vasta vapautuksen saatuaan saa jättäytyä taakse. Ehkä lelupalkka olisi parempi?
-Agilityyn intoa.
Tästä oon kirjotellut eri postauksissa, Sessa ei ole syttynyt lajille. Se tuntuu ihmettelevän, että mitä kivaa siinä hyppelyssä ja pomppimisessa on. Kunhan päästään omatoimisesti treenaamaan, voimme kokeilla jos vinkupallo yhdistettynä helppoihin lyhyisiin pätkiin toisi kadonnutta intoa takaisin.
-Sterkkaaminen.
Ajankohtaista ehkä loppuvuodesta? Sessan juoksut eivät sinällään ole hankalat eikä neiti suuremmin oireile valeraskaudesta. Kuitenkin Sessa tuntuu alavireisemmältä niin juoksujen aikaan kuin jälkeenkin. Uskon, että steriloiminen saattaisi vaikuttaa nostavasti Sessan mielialaan, maailma ei ehkä olisi enää niin vakava paikka. Ja jokatapauksessa suunnitelmissa on kohtutulehduksen ja nisäkasvainten riskin takia steriloida jokainen talouden narttu ennemmin tai myöhemmin.
Tiidan tavoitteet:
-Virallisten agilitykisojen korkkaaminen.
Kaksissa epiksissä ollaan jo käyty, molemmista selvittiin enemmän tai vähemmän kunnialla. Toivon todella, että Tiida pysyy terveenä, jotta päästään toteuttamaan suunnitelmaa. Vielä on harjoittelemista hyppykorkeuksien, kontaktiesteiden (etenkin keinun), renkaan ja keppien kanssa ennen kuin alamme katselemaan virallisia kisoja. Eniten treeniä kaipaavat korkea rengas ja keinu.
-Muutamassa näyttelyssä pyörähtäminen, ERIn metsästys.
Tähän mennessä takana kolme näyttelyä, yksi ERI ja kaksi EH:ta. Sertiä en uskalla lähteä toivomaan, valtaosa tuomareista kun tykkää vankemmista nartuista. Me tyydytään siis ERIin ja luokkasijoitus olisi aina plussaa. Tammikuussa aloitamme ensi vuoden misseilyn.
-Hakuryhmään pääsy.
Emäntä on käynyt kaksissa treeneissä, koira yksissä. Jäsenhakemus on laitettu menemään ja toivottavasti päästän vuoden aikana treenaamaan hakua säännöllisesti.
-VePeen tutustuminen.
Tammikuussa täytynee laittaa viestiä, jos päästäisiin ainakin kokeilemaan kesällä vesipelastusta. Tiida rakastaa uimista ja vetoleikkejä, ties miten mainio vesipelastuscollie siitä kuoriutuisi!
-Lisää itsevarmuutta koiralle.
Tiidan kanssa ollaan jo yli vuoden kamppailtu koirille haukkumisen kanssa. Haukkuminen tuntuu olevan epävarmuutta sekä komentamista tilanteesta riippuen. Kokeillaan nyt karsia tätä epätoivottua tapaa namittamisen sijaan huomioimattomuudella tai nuhtelulla, tilanteen mukaan. Hiljaa hyvää tulee, eikö?
Siinä olis meidän tavoitteet vuodelle 2015. Nyt nautitaan kiireettömyydestä, lumesta ja loppu vuodesta pitkien lenkkien muodossa. Vuodenvaihde alkaa häämöttää, blogi luultavimmin hiljenee nyt muutamiksi päiviksi.
Toivotamme kaikille mitä mainiointa Uutta Vuotta!!