tiistai 23. syyskuuta 2014

Upeita plikkoja!

Tuli tässä eilen iltalenkin jälkeen todettua naamakirjassa miten mahtavan helppoa elämä onkaan Sessan kanssa! <3 Se on vaan niin tottelevainen, kiltti ja hellä reppana. Kävin illalla pienen lenkin kaksistaan Sessan kanssa. Neiti merle ei tiennyt taskussani olevista nameista. Vastaan tuli kaksi räkyttävää terrieriä, Sessa näki koirat, hidasti viereeni ja alkoi seurata täydellisellä katsekontaktilla! Ihan pyytämättä! Vasta koirien mentyä ohi, aloin kaivamaan taskunpohjia ja löysin typylle pari kuivunutta namia. Vitsit, että olin kyllä ylpiä koirastani!
Sessan hellyydestä vielä sen verran, että neiti on taas tullut kamalan läheisyydenkaipuiseksi. Aina sohvalla ollessani saan kainalooni pienen pörisevän karvaisen sinisen. <3 Että tuo koira osaa sulattaa minu sydämen aina uudestaan.


Maanantaina oltiin Tiidan kanssa tuttuun tapaan agittamassa. Täytyy oikein kehasta likkaa, niin hyvin se irtosi kepeille! Vielä on tietysti ohjurit käytössä keppejä harjotellessa, mutta Tiida lähtee määrätietoisena käskyn saatuaan suorittamaan keppejä huolimatta siitä, missä minä sillä hetkellä olen. Pariin otteeseen myöhästyin kepeiltä ja silti Tiida lähti hyvin! Tämä on meille iso juttu, Tiida kun tuppaa vielä olemaan aikalailla kädessä kiinni eikä oikein irtoa tietyille esteille. Tällä hetkellä irtoaminen on suht hyvää kepeille ja kontaktiesteille. Parantamisen varaa olis hypyille ja varsinkin putkeen. Saimme kouluttajalta oikeen tehtäväksi ensi kerralla harjotella putkeen irtoomista. Kyllä me nämä vielä hyväksi saadaan, harjotusta vaan! Muutenhan tästä treenikerrasta jäi taas oikein hyvä fiilis, koira teki hyvin ja ohjaajakaan ei sekoillut niin paljoa kuin yleensä.

Tänään tiistaina ajeltiin Edithin ja Lulun kanssa Ruissaloon piknikille. Napattiin kaupasta köyhän naisen herkut ja pillimehut mukaan. Piknikin kruunas tosi kaunis auringonpaiste, toisaalta taas tuuli oli todella kovaa ja kylmää.. Ens kerralla muistetaan hansikkaat ja termarikahvi!
Heiteltiin koirille palloa, tehtiin todella minimaalisesti temppuja ja otettiin sollieista rakennekuvat. Tiidallakin alkaa vihdoin turkki palaamaan kesälomalta vaikkei vielä läheskään täydessä mitassa ole. Ehkä se ois jouluksi kasvanut..

Sessa 2v 8kk
Tiida 1v 5kk

tiistai 16. syyskuuta 2014

Pieni lammaspaimenen alku

Mainitsinkin tossa viime kuussa, että aijon viedä Tiidan paimentamaan. 
Meille oli varattu lampaille aika tänään iltapäivällä. Paikan päällä Tiidalla oli paljon ihmeteltävää, vieraat koirat omassa aitauksessaan, huutavat kalkkunat viereisessä aitauksessa ja se pääasia, lampaat.
Kävimme aluksi pienen lämppälenkin ja desinfioimme tassut ja kengät. Tämän jälkeen suuntasimme askeleet kohti lampaita. Meille oli otettu muutaman lampaan lauma pieneen aitaukseen. Koira pitkään liinaan kiinni ja eikun sisään aitaukseen. Ohjaaja selitti Tiidan haukun säestämänä, mitä minun tulisi tehdä sekä kertoi koiran käyttäytymisestä ensikertalaisena lampaita kohdatessa.
Pienen opetustuokion jälkeen ohjaaja ojensi koiran minulle. Tunnin verran saimme aikaa kulumaan lampaiden luona, tuntiin sisältyi pieni tauko. Harjoittelimme lähinnä lampaiden kohtaamista liinassa. Loppua kohden Tiida selvästi alkoi innostumaan lampaista ja tottumaan niihin, haukkuminen väheni ja rohkeus kasvoi.

Oppitunnin lopuksi ohjaaja sanoi Tiidassa olevan potentiaalia paimennukseen ja kysyi josko suvussa harrastetaan paimennusta. Koira keskittyi lampaisiin, ei paineistunut liikaa ja ohjasi loppua kohden yhä enemmän. Mainitsi vielä, että paimennuksessa kisaa collie/collieita, jotka ovat olleet alussa huomattavasti vähemmän kiinnostuneita lampaista kuin meidän Tiida.
Kyllä saa taas olla ylpiä! Ja ehdottomasti menemme vielä uudestaankin paimentamaan!

torstai 4. syyskuuta 2014

Team Kakkakellujat

Sovittiin pitkästä aikaa Edithin kanssa eiliselle lenkkitreffit ihanaan Ruissaloon. Matkaan pääsi koirien lisäksi myös kamerat ja kuvia tulikin otettua miltei 300.. Lenkillä kului yhteensä 5tuntia, ja kotona olikin rauhallisia koiria aina tähän aamuun asti.
Otsikko kuvaa meidän iki-ihania nelijalkaisia, jotka päättivät pulahtaa p*skaiseen suohon/lampeen koko porukka. Hyvät tuoksut oli taattu, kun kolme koiraa kömpi ylös kuopasta..

Kovasti yritin karsia kuvien määrää, valmistautukaa silti kunnon kuvasaasteeseen!




Kakkacolliet.







Sessa tipahti laiturilta lampeen, hah.




En tiennyt että on olemassa sinisiä käpyjä!

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Aika kuluu, inspiraatio uupuu..


 Lähdimme Nicon ja koirien kanssa viikonlopunviettoon Taivassaloon isäni luo maalle. Vastassa oli arvatenkin energiaa puhkuva dalmatialainen, joka oli onnesta soikeana ottamassa meitä vastaan. Viikonloppu kului rattoisasti ihmisten lepäillessä ja koirien rallatellessa ympäri pihaa, Jassin roikkuessa Tiidan karvoissa ja Tiidan päristessä Jassille.


Tällainen ihanuus Veera-kissa löytyy meiltä Taivassalosta!
Maanantaina Tiidalla oli agilitya. Tunnin aiheena tällä kertaa edestä leikkaus. Jokainen koirakko pääsi vuorollaan ohjaajan kanssa tekemään pientä radan pätkää. Odotellessa saimme tehdä keinua, keppejä ja kontakteja. En nyt jaksa avata tuntia sen kummemmin, mutta tästä kerrasta jäi jokatapauksessa hyvä fiilis.

Olin käynyt aikaisemmin maanantaina koirieni kanssa keskustassa rundilla. Koska päivälle ei ollut muutakaan menoa suunnitelmissa, ajattelin napata likat mukaan ja käydä ihmettelemässä kaupungin vilskettä. Kiersimme jokirantaa ympäri, istutin likkoja millon minnekin ja räpsisin kuvia. Pysähtyipä eräs rouvakin kehumaan tyttöjä ja kuvaamaan omalla puhelimellaan. :D
Koska Tiidalla on aikoinaan ollut alustapelkoa, halusin viedä likan kauppakeskuksen läpi, missä on aijemmin jännittänyt lattiaa. Tällä kertaa typyä ei haitannut yhtään lattian kiiltävä ja liukkaannäköinen materiaali. Kumpikaan ei myöskään ollut moksiskaan kauppakeskuksen vilkeestä eikä mainoskuulutuksista. Hienoja tyttöjä!



Tänään meille tuli koirahieroja käymään. Sessalla ei ollut ainuttakaan jumia, typy tosin onkin kotikoira eikä harrastuskalu, mutta halusin silti tietää, mitä kropalle kuuluu. Tiidan takareisistä löytyi pari juntturaa, nämä saatiin auki hieromalla ja venyttämällä. Lopuksi hieroja vielä näytti minulle oikein kädestä pitäen, miten voin itse venyttää koiraa rikkomatta sitä. Alankin samantien ottamaan tavaksi reenien jälkeiset venyttelytuokiot.

Tiida on taas alkanut nirsoilemaan. Olen nyt antanut koirille aamuisin liha-aterian ja iltaisin nappulaa. Nyt parina iltana Tiida ei ole kuin nuuhkaissut kuppiaan ja jättänyt naput koskemattomana kuppiin. Täytyy taas miettiä, pitäiskö tuolta evätä aamulihat ja tuupata aamuisin illan nappulat nenän eteen, kunnes alkaisi taas syömään. Äh, rasittavaa kun koira nirsoilee. Elän siinä toivossa, että Tiidan ruokahalu palaa iän myötä..


Paras (ainut) yhteiskuva tästä kolmikosta.