maanantai 16. helmikuuta 2015

Epäviralliset selkäkuvat

Kuvat C:Edith


Sessan elämän tähän mennessä suurin haaste alkoi tänään, sterilointi ja siitä toipuminen. Vein Sessan puolen päivän aikaan lääkärille nukutettavaksi ja sain luvan hakea neidin kotiin muutaman tunnin kuluttua.

Leikkaus sujui ilman komplikaatioita ja sen jälkeen Sessan selkä kuvattiin pyynnöstäni. Viime kesällä lonkka- ja kyynärkuvien yhteydessä en tajunnut selkää kuvata, mutta nyt ajattelin sen menevän mukavasti siinä samalla. Koiraa hakiessa katsoimme kuvat läpi ja hoitaja selitti minulle mikä on normaalia ja mikä ei. Sessan selkä oli muuten puhdas, mutta lannerangasta löytyi kahden nikaman alapuolelta silloittumaa ja koiralla todettiin spondyloosi. Onko jollain kokemusta spondyloosista?? Sessa on kuitenkin vasta 3-vuotias ja toivon tälle vielä monia vuosia tervettä elämää. Onko se enää realistinen toive spondyloosi-diagnoosin jälkeen? Agilityssa ja autoon mennessä olen huomannut haluttomuutta hyppäämisen suhteen, mutta olen ajatellut sen johtuvan Sessan herkkyydestä, matalasta itseluottamuksesta ja kyvystä käyttää heikkoutta hyväkseen. 


Oli miten oli, en toivottavasti jää murehtimaan tulevaisuutta, tähän saakka on pärjätty ja niin pärjätään tästä eteenpäinkin. Sessasta ei ole suunnitteilla agilitykoiraa, joten satunnaisesti treenatessa voimme hyvillä mielin hyppiä matalia hyppyjä ja jättää vaikka kepitkin pois suunnitelmista.
Nyt keskityn silittämään pipin koirani päätä aina urahduksen kuullessa ja ihan muuten vaan.


7 kommenttia:

  1. Sanoiko ell mitään, että minkä asteinen spondyloosi kyseessä (asteikko: sp1 lievä, sp2 selkeä, sp3 keskivaikea, sp4 vaikea)? Mun kaverin vanhimmalla bokserilla on SP3. Menee jumiin helposti, mutta säännöllisten osteopaatti/hierontakäyntien avulla pysyny ihan hyvässä kunnossa - joskin hieronnasta koira ei niin tykkää, sen 'tilalla' on saanut TENS-hoitoa eli sähköä lihaksiin. Saitko röntgenkuvia selkärangasta itsellesi johonkin levykkeelle tms?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tajunnut paikan päällä vielä kunnolla mitä mulle just kerrottiin enkä osannu kysyä asiasta. Kuvat näin, mutta en pyytäny edes levylle. Kahessa nikamassa sitä on, lääkäri sano että on jo niin pitkälle edennyt että tuskin enää kipuilee niitä. Soitin äsken sinne klinikalle, ko lääkäri tietty jo työnsä tehny tältä päivältä eikä tä puhelimeen vastannut osannut ilman kuvia tarkkaan vastata ku kyselin siitä asteesta mut ilmesesti suht vakava? Ei onneks oireile kummemmin, hyppely ei aina tunnu mielekkäältä. Sessa onneks saakin viettää kotikoiran elämää satunnaisesti agittaen mut pidetään jatkossa hypyt matalilla ja treenit epäsäännöllisinä. Kaikki ei kuulemma ees oireile spondyloosin takia eli paremmalla mielellä jo ollaan. :)

      Poista
    2. Okei, täältä http://www.kennelliitto.fi/perinnolliset-selkamuutokset katsottuna tuota spondyloosi-kohtaa, niin jos sitä silloittumaa kerran oli kahen nikaman alapuolella, niin se ois joko SP1 tai SP2..? En toki oo varma näistä, mutta kun noita kuvailuja eri muutoksista lukee, niin sen perusteella aattelin noin.
      Joo, niinkun jo sanoitkin, niin kannattaa tosiaan nyt sit varmaan jättää Sessan osalta suurimmat hypyttelyt pois ja pyrkiä käyttämään se hieronnassa säännöllisesti ettei mee jumiin. Harmi juttu kun tuollainen nyt sitten löyty :/

      Poista
    3. Mutta toisaalta hyvä, että löytyi. Tietääpä ainakin mistä ja miksi ei halua hypätä yms.. Ja jos kipuilee, niin tietää syyn..

      Poista
    4. Mä veikkaan et saattais olla jopa SP2. Tosiaan harmillinen löydös siinä mielessä että se on etenevä sairaus ja jos näinkin nuorella koiralla noin vakavana jo löydetty ni miltä seniori-ikäsenä mahtaa näyttää.. Tosin tolla on pysty lantio ni voisko olla siihen yhteydessä ku tää löyty lannerangasta? Mut kuten facessa totesin niin nyt koitan olla murehtimatta liikoja, itketään sit jos alkaa oireilemaan, ei etukäteen. :)

      Poista
  2. Ei kannata suotta etukäteen murehtia, spondyloosia on koirilla pilvin pimein, ihan diagnosoimattomiakin, ja mennä porskuttavat silti ihan hyvin. Yleensähän se ei oireile kuin akuuttivaiheessa, ei enää sen silloittumisen jälkeen. Hieronta auttaa varmasti, samoin erilaiset ravintolisät, jotka auttavat nivelten ja lihasten kunnossa pysymistä, ja homeopatiastakin voisi saada hyvää apua. Aina on tietysti muistettava, että hyvät lihakset auttavat tosi paljon kaikissa nivel- ym. ongelmissa. Itselläni oli samojedi, jonka toinen lonkka oli E, ja eli silti yli 15 vuotta, ja välillä kuulee esim. ajokoirista, joiden huonot lonkat eivät vaivaa yhtään liikuntaa, kun lihakset ovat niin hyväkuntoiset, että helpottavat nivelten toimintaa. Eihän se koira agilityä eikä hyppyjä kaipaa, kyllä se on varmasti ihan tyytyväinen tavalliseen lihaksia ylläpitävään liikuntaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mieltä rauhoittavasta kommentista! :) oonkin kuullut nyt muutamia koiria, jotka elivät spondyloosin kanssa pitkän iän ja lähtivät taivaaseen ihan muista syistä kuin tämän takia. Ei tämä taida maailmanloppu olla :D

      Poista