torstai 14. marraskuuta 2013

Kamerakiukkua ja hammashuolta

Tiida täyttää kahden päivän päästä 7kk, likka alkaa olemaan jo korkeudeltaan miltei Sessan korkuinen, rotevuutta tuntuis olevan hieman enempi kuin Sessalla, pikkuinen on pörröinen kuin mikä, syötävän suloinen penikka.
Ilmoitin neidin Koira 2013 -tapahtuman näyttelyyn sunnuntaille. Veikkaan että ei tulla varmaan edes sijoittumaan, sillä collieita on varmasti todella paljon, mutta me mennään sinne lähinnä kokemuksen ja tekemisen vuoksi. Tiidan kasvattajat puunaavat ja esittävät pennun, saan itse vain tutustua tapahtumaan ja ison näyttelyn hälinään. Meillä on likan kanssa vielä paljon harjoteltavaa ennen näyttelyä, koitin räpsiä itselaukaisimella kuvia jotta näen miten likka seisoo.


Asennossa on vielä paljon parantamisen varaa, mutta on sitä huonomminkin seisty.. ;D

Tiidalla on vasen alakulmahammas alkanut kasvamaan ientä kohti maitohampaiden vaihduttua.. Olen koittanut välillä hellästi painella hammasta ulospäin, yrittänyt leikittää tytyä pallolla (pallo ei ole hirveän suurta suosiota saavuttanut), hammas on kuitenkin vieläkin väärässä asennossa. Olen soittanut lääkäriinkiin asiasta, heidän mielestä on syytä mennä käymää,n jos hammas on vino edelleen vuoden iässä. Toivottavasti hammas lähtisi itsekseen tuosta oikeaan asentoon, olin jo muutama viikko sitten varma että lähtee, nyt kuitenkin olen taas alkanut stressaamaan, mitä jos ei lähde? Hammas on ihan siinä rajoilla, että tuleeko vai eikö tule, pienestä tuntuu olevan enää kiinni, mutta kuitenkin... tuntuu että se on jämähtänyt siihen reunaan.. Sinne menee sitten meidän näyttelyura jos hammas ei oikene, ja täytyy operoida. Ei sinällään, kunhan ei satuttaisi pientä. Noh, muutama kuukausi aikaa vielä oijeta, sitten lekuriin mars.

Tässä näyttää vielä ihan lupaavalta, suu on hiukan raollaan.

Suu kunnolla kiinni, näyttää aika epätoivoiselta..
Tänään ollaan otettu aamu laiskasti, lähdettiin ulkoilemaan vasta puolen päivän aikaan. Mentiin tuohon viereiselle kentälle, kierrettiin siitä pieni lenkki neidit vapaina. Koitin parhaani mukaan kuvailla heitä, mutta aika epätoivoista oli tuon pahaisen kameran kanssa. Ehkä joku päivä meillekkin tulee järkkäri. Siihen asti täytyy tyytyä näihin räpellyksiin.





Tällaiset kaikki vesilätäköt/ojat houkuttelevat kamalasti pikkaraista kahlaamaan..




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti