tiistai 24. maaliskuuta 2015

Hakutreenit nro 6 & 7, ja vähän agiakin

Haku nro 6

Pimeätreenit. Tiidalle otettiin neljä ukkoa, kaikki ilman apuja, ehkä noin 50m etäisyydellä keskilinjasta. Tuttuun tapaan Tiida käytti oikeaoppisesti nenäänsä ja reippaasti lähti käskyn saatuaan ukolle. Ei moitittavaa,
Viimeiseltä maalimieheltä koiraa hakiessani minulle sanottiin, että tuon kanssa voitaisiin aloittaa ilmaisun treenaaminen. Haukkuilmaisun olen äänekkäälle koiruudelleni valinnut. Pari ryhmäläistä haukuttivat Tiidaa lelulla palattuamme keskilinjalle. Yllävän nopeasti Tiida tarjosi haukkumista ja sai siitä palkan. Kotiläksyksi tuli arvatenkin haukuttaa koiraa viikon aikana.

Haku nro 7

Valoisat treenit. Nyt useaan otteeseen ollaan otettu meidät junnut omaan ryhmään treenaamaan alkeita ja osaavammat treenaavat keskenään. Tällä kertaa osaavat harjoittelivat partioimista ja minut valittiin kartturiksi. Ensimmäisen koirakon ajan tehtäväni oli suunnistaa ainoastaan kartan avulla, suht' hyvin se sujuikin, mitä nyt pari kertaa tipahdin reitiltä. Todennäköisesti olisin päässyt takaisin mukaan matkaa jatkettaessa. Seuraavien koirakoiden ajan sain kartan tueksi GPS:n ja hyvin pysyttiin reitillä. Sainkin kuulla olevani ihan hyvä kartturi.

Kolmen tunnin kartturoinnin jälkeen oli vihdoin Tiidan vuoro. Neiti sai treenata tällä kertaa myös partiointia, reilusti helpompana tietysti mitä osaavat. Toinen kouluttajista toimi maalimiehenä, tarkoituksena haukuttaa neitiä piilolla, piiloja yhteensä vain kaksi.

Lähdimme koira vapaana kulkemaan muutaman kymmenen metrin päästä piilosta vuoren rinteen suuntaisesti. Kun tuuli puhalsi suoraan piilolta meitä kohti, Tiida sai hajun ja lähti kyselemättä etsimään ukkoa. Paikansi hyvin ja meni melko suoraan paikalle. Ensimmäiset pari haukkua tuli helposti, seuraavat eivät. Maalimies istui ja Tiida selvästi ei osannut haukkua istuvaa. Kouluttajan noustessa seisomaan, haukkuminen sujui aika reippaasti.

Toinen piilo oli lähellä ensimmäistä, ehkä 15m päässä siitä. Suuntasimme taas askeleet vuoren rinteen suuntaisesti. Tiidalla oli vanha piilo vielä mielessä ja neiti kävikin ensin tsekkaamassa piilon vierustan, josko sieltä löytyisi namiukko. Kutsustani kääntyi reippaasti ja tuli luokseni. Tuuli puhalsi nyt suorassa linjassa piilolta meidän luo ja Tiida sai hajun ja lähti. Kerran neiti pysähtyi haistelemaan ilmaa, mutta ei kääntynyt pyytämään lupaa etenemiseen. Tiida säntäsi piiloa kohti, mutta juoksi ensin ohi. Hyvin neidin nenä kuitenkin toimi ja Tiida kääntyi ja löysi piilon. Tällä kertaa ukko oli seisaallaan, ja Tiida aloittikin suht' kivan haukkusarjan.

Tosi hyvät treenit taas, koira irtoaa hienosti eikä epäröi tai jää kysymään lupia. Kaverini oli kuullut Tiidan työskennellessä parin ryhmäläisen kehuvan neitiä toteamalla collieiden olevan yleensä niin herkkiä ja pelokkaita, mutta Tiida ei kuulu tähän kastiin. Todella kiva kuulla muidenkin suusta todistusta Tiidan mahtavasta luonteesta. Kyllä mä vaan oon niin ylpiä tosta sintistä!

Ps. Saimme vihdoin pelastuskoiraliivit Tiidalle (kiitos treenikaverille). Paljon sain pienentää liivejä ennen kuin istuivat likalle edes jotenkuten. On se vaan niin pikkarainen.

Viikon takainen kuva, vasemmalta oikealle: Levi, Sessa ja Tiida.
Agia ollaan myös edelleen treenattu viikottain. Viime perjantaina ohjatuista valitettavasti jäi huono mieli. Rata ei itsessään ollut mahdoton eikä Tiida huono. Me oltiin vuorossa viimeisenä, ja seuraava treeniryhmä oli tullut halliin odottelemaan. Minäpä idiootti paineistun jostain syystä odottavista treenaajista ja heidän katseistaan mun selässä. Hermostuneisuuteni näkyi turhautuneisuutena Tiidan haukkumista kohtaan ja kontaktien surkeutena... Huoh. 
Omatoimitreeneissä Tiidan kanssa on treenattu nyt kontakteja, muistuteltu keppejä ja treenattu takaakiertoa. Rengasta tarvis vielä muistutella mieleen ja ottaa keinu osaksi treeniä.

Sessa on saanut puuhailla kivalla mielellä ilman paineita ja eilenkin neiti sininen teki todella kivasti ja innokkaasti, kuitenkin keskittyen ohjeisiin. Kiva huomata edistystä putkien kanssa, ne ovat vaihtelevasti ikäviä Sessan mielestä. Myös puomi osana rataa sujuu jo aika mukavasti, edelleen saan ohjata koiran tarkkaan alkuun ettei hujahda ohi. Sessan treeneistä jäi silti todella hyvä mieli. Mukavaa vaihtelua treenata välillä myös koiran kanssa, jolle ei ole mitään tavotteita. Rentouttavaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti