Kesä on taas täällä! <3 ..jollei jäädäkseen niin ainakin toistaiseksi, miten ihanaa!
Rakastan itse vettä ja rantoja ja uimista, joten ollaankin nyt koirien kanssa käyty miltei päivittäin eri uimapaikoissa. Ensmäisellä kerralla Tiida ei vielä uskaltautunut uimaan asti, kahlaili vaan. Toisella kerralla kävin tuuppaamassa likkaan vauhtia ja nyt mennään niin innokkaana veteen hakemaan keppejä! Pikkupuikkis on vihdoin oppinut oikeasti tykkäämään noutoleikeistä.
Sessa on joka kerta uskaltautunut uimaan saakka. Ensmäisillä kerroilla ollut tosi reipas ja juossut empimättä veteen noutamaan kepin, tänään oli vähän vaisumpi eikä rohkennut mennä ensimmäisenä uimaan. Aikansa jaksoin kuunnella Sessan ruikutusta rannalla, kunnes kävin tuuppaamassa senkin taas uimaan, ja loppureissu uitiin ihan kuin aina ennenkin.
Sessan uimatyyli on jokseenkin huvittava, täytyy napata videota joku kerta.
Neiti joko:
a. juoksee kepin perään koko matkan loikkien kuin pieni antilooppi, tai
b. juoksee syvemmälle, varovasti yrittää huitoa etutassuillaan vettä päästääkseen uimaan, samalla roiskii ihan mielettömän paljon ja ilme on sellainen "yöööök, tää on märkäää!!1"
Toisinaan jos kilpailijoita on näköpiirissä, hyppää veteen, mukamas ponkasee rannasta vauhtia hurjaan syöksyyn, kuitenkin onnistuu vain hyppäämään korkealle ilmaan tehden mahalaskun melkein samalle kohdalle mistä lähti alunperin, ja vettä roiskuu tiettävästi joka suuntaan. Hahaha.
Tiidan uimatyyli vaikuttaa paljon lupaavammalta kuin Sessan, osaa ponnata vauhtia rannasta ja syöksyä eteenpäin, ei huido turhia vaan kauhoo sen verran kuin on tarvis. Kaula on tosin pitkänä kuin kirahvilla, mutta kai se täytyykin olla, sillä peräpää on upahduksissa vedenpinnan alla, varmaan likan mahtavat pöksykarvat painavat kastuttuaan aikalailla.
Punkkeja ollaan nähty jo ihan liikaa tässä vaiheessa "kesää". Alkuviikosta vietin pari tuntia koirien kanssa Ruissalon mökin pihalla ja punkkisaldo tässä ajassa oli noin 20 pirulaista yhteensä. Jok'ikinen punkki mitä turkista löytyi, joutui kohtaamaan julman kuoleman kahden kiven välissä. Rauha heidän sieluilleen.
Koiriin kiinni iskeneitä punkkeja on löytynyt yhteensä neljä, Sessalla yksi kainalossa, Tiidalla korvassa, kuonon alla sekä kyljessä. Olin suunnitellut tälle kesälle valkosipulikuuria, täytyy kipaista pikapuoliin eläinkaupassa ostamassa vsjauhetta. Tiedä sitten toimiiko tuo, mutta en tahdo koiriini ylimääräisiä myrkkyjä, esim. punkkipantaa.
Tiistaina oltiin agilitya reenimässä Julian kanssa, Tiida siis mukana. Tästä kerrasta ei juuri kehuttavaa voi keksiä, paitsi että ensimmäistä kertaa kokeiltiin keppejä ohjureilla! Tiida oli selkeästi ihan uuvuksissa, olis pitänyt tajuta napata likka kiinni aina suoritusten välillä, ei päästää huitelemaan ja olis pitänyt pitää paljon taukoja. Tästä kerrasta kuitenkin opittiin millä tyylillä ei jatkossa reenata, eli sinällään kait vois ajatella että ihan hyvä oppitunti.
Huomenna ja sunnuntaina olis mätsäreitä tiedossa, se jääköön nähtäväksi osallistutaanko Tiidan kanssa ollenkaan noiden helteiden takia. Ei viitsis välttämättä mustaa turkkikoiraa viedä päivän kuumimpaan aikaan tonne paahtumaan.. noh, katsotaan.
Viikon päästä kuitenkin taas oikeat näyttelyt tiedossa. Parin viikon päästä toiset ja todennäköisesti tämän kesän viimeiset, sillä Tiida on aloittanut karvan vaihtamisen. Hyvään aikaan aloitti näin kesää ajatellen.
Lisäilen varmaan vielä uimakuvia kunhan saan niitä omalle koneelle asti. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti