Tänään oli mun ja Tiidan tämän vuoden toiset mätsärit Kupittaalla.
Päätin panostaa tällä kertaa paremmin tuon haukkumisen rajoittamiseen, viimeksi jätin sen tavan melko vähälle huomiolle. Taskut olivat siis aivan täynnä nakkeja.
Paikanpäälle saavuimme hiljaa, ei haukahdusten säestämänä niinkuin viimeksi. Koiria oli yllättävän vähän paikalla, eikä niiden määrä myöhemmin suuresti kasvanut.
Isoja aikuisia ei ollut paikalla kuin reilu 20, emme siis paljoa joutuneet odottelemaan ennen meidän vuoroa. Parikehään päästiin tosi nopeasti, parina reilu parivuotias kultsu. Tiida tönötti mielestäni tosi nätisti, vähän saa edelleen takakinttuja asetella, mutta tyttö pysyy nätisti paikallaan ja antaa suorittaa hipelöinnit mukisematta. Ravatessa hypähti taas kerran. Harjoiteltaessa kehän ulkopuolella Tiida ei hypi, en tiedä mikä niissä kehissä saa tytön hyppimään, mielestäni itse en jännitä eli ei pitäis siitä johtua. No, harjotusta lisää meille. Ravissa kulki myös nenu maassa yllättävän paljon.
Kaikesta huolimatta meille ojennettiin punainen nauha! Meidän ensimmäinen punainen, voi miten iloiseksi tulin. Yht' äkkiä ei niin kamalasti haitannutkaan enää piippailut ennen kehää.
Pienestä osallistujamäärästä johtuen sinisten kehäkin alkoi suht nopeasti, ja siitä seuraavaksi punaiset. Koiralle pitkä odotus selkeästi kostautui, ei jaksanut enää samalla tavalla innostua kehässä vaan alkoi olla jo väsynyt. Tönötettiin ja ravattiin ja tönötettiin lisää. Karsinta koitti ja meidät kiitettiin ulos kehästä.
Kokonaisuudessaan olen todella tyytyväinen tähän kertaan, ensimmäinen punainen nauha saatu, ja haukkuminenkin oli jo huomattavasti vähäisempää viime kertaan nähden.
Seuraavat mätsärit ovat ensi viikon tiistaina, samalla paikalla. Sen jälkeen alkaakin meidän näyttelyura. ;)
Huomenna tiedossa puunausta sekä uusien pikku riiviöiden nouto kotiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti